keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Murteet

Suomen kieli on elävä ja kehittyvä kieli. Suomea onkin aina puhuttu hieman eri tavalla eri puolilla maatamme. Alueellisia puhekieliä sanotaan murteiksi. Suomessa puhuttavat murteet voidaan jakaa itä- ja länsimurteisiin.

Suomen kirjakieli on luotu murteiden pohjalta. Mikael Agricolan aloitti kirjakielen luomisen 1500-luvulla. Myöhemmin 1800-luvulla sanomalehtien palstoilla käytiin ns. murteiden sota. Tuolloin luotiin perusta nykyiselle kirjakielellemme, joka on eräänlainen kompromissi sekä itä- että länsimurteista. 

Yleiskieli ja kirjakieli ovat sopimuksenvaraisia kieliä. Niitä ohjaavat säännöt. Koulun tehtävä on opettaa jokaiselle lapselle ja nuorelle suomen kielen yleis- ja kirjakieltä. 

Viime vuosikymmeninä ihmiset ovat alkaneet arvostaa omaa puhuttua äidinkieltään. Puhutaankin ns. murrebuumista. Sen innoittamana on julkaistu mm. murrerunoja ja -sanakirjoja. Jopa Aku Ankasta on tehty omia murrennoksia. Ihmiset ovat perustaneet omille murteilleen myös Facebook-keskusteluryhmiä. 

Tunnistatko murteet? Kokeile!

Aku Ankan murrevideo


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Nuorten kirjallisuus


Nuorten kirjallisuudella tarkoitetaan erityisesti nuorille suunnattua kirjallisuutta. Kirjojen päähenkilöt ovat usein nuoria tai nuoria aikuisia. Kirjoissa käsitellään nuorille tuttuja aiheita kuten itsenäistymistä ja siihen liittyviä kasvukipuja, ihmissuhteita ja heräilevää seksuaalisuutta. Joskus kirjoissa käsietllään rankkojakin aiheita, kiusaamista, päihteitä. väkivaltaa ja kuolemaan.

Nuortenkirjoja on kirjoitettu 1800-luvulta alkaen. Alkuaikojen kirjoissa niiden henkilöt olivat kovin stereotyyppisiä: tytöt olivat tunnollisia ja kunnollisia, pojat reippaita ja rohkeita. Poikkeuksiakin toki esiintyi.

Nuortenkirjat ovat yleensä sarjakirjoja, joissa tärkeintä on juoni. Ne ovat yleensä erilaisia mysteeri-, seikkailu- tai ihmissuhdekirjoja.

Jatkokirjoissa puolestaan seurataan jonkun henkilön tai henkilöiden kehitystä ja kasvua.





Nuortenkirjallisuus from Anna-Maria Toivonen

Tehtävät:

1. Kirjoita muistiinpanot vihkoosi diaesityksestä.


NOVELLIANALYYSI

1. Pyydä opettajalta novellianalyysimoniste.
2. Lue kirjasta Tuija Lehtisen novelli Mä, Markkanen ja mopo
    ja täytä samalla monistetta.
3. Kirjoita monisteen avulla kirjoitelmavihkoosi novellianalyysi.
    Ohjeet ovat monisteen toisella puolella.
    Pyydä rohkeasti opettajalta apua!


KLASSIKKOTYÖ

1. Lue joku vapaavalintainen nuortenkirjaklassikko.
   Voit valita esim. jonkun tältä listalta tai vaikkapa arpoa sen Helsingin Sanomien
   Klassikkoautomaatin avulla.
2. Pyydä opettajalta Klassikko-moniste
3. Täytä moniste ja liimaa se kirjoitelmavihkoosi.

tai

1. Voit tehdä valitsemastasi klassikkokirjasta ns. kirjatrailerin esim. elokuvatyökalun avulla.
    Voit katsoa esimerkkejä kirjatrailereista esim. tästä linkistä.
2. Palauta kirjatrailerisi opettajalle Klassikkoseinälle Padletiin, joka löytyy tästä.

tai

1. Voit kirjoittaa klassikkokirjastasi lukupäiväkirjaa joko omaan jo olemassa olevaan blogiisi tai           opettajan luomaan Kidblog-blogiin, joka löytyy tästä.
2. Lukupäiväkirjan ohjeet löytyvät tästä.
3. Jos kirjoitat lukupäiväkirjaa omaan blogiisi, anna opettajalle blogisi osoite.


torstai 17. huhtikuuta 2014

Nykykirjallisuus

Modernilla kirjallisuudella eli nykykirjallisuudella tarkoitetaan toisen maailmansodan jälkeistä kirjallisuutta. 

Nykykirjallisuudessa on useita suuntauksia. 2000-luvulla ilmestyy edelleen realistista kirjallisuutta, jonka valtakausi alkoi jo 1800-luvun lopulla. Uudempaan 1900-luvun lopulla ilmestyneeseen kirjallisuuteen liitetään käsite postmodernismi.  

Olen jakanut nykykirjallisuuden seuraaviin jaksoihin:

- sodanjälkeinen kirjallisuus 1940-luvulla
- Jälleenrakennuksen vuosikymmen 1950
- poliittiset vuosikymmenet 1960 ja 1970
- 1980-luvun nousukausi
- 1990-luvun lama-aika
- 2000-luku





1970-luku kirjallisuudessa


1970-luvulla kirjallisuus ei samalla tavalla poliittisesti värittynyttä kuin 60-luvulla- Runoudessa keskityttiin mm. luonto- ja mieterunouteen. Romaanikirjailijoita puhutti suuri maaltamuutto. 70-luvun romaaneissa päähenkilöt muuttivat maalta kaupunkiin tai kuntakeskuksiin. 

Proosassa eli suorasanaisessa kirjallisuudessa oli havaittavissa seuraavat suuntaukset:

1. työläiskirjallisuus, johon kuului sekä perinteinen realismi että uudistuva realismi 
   (post- eli jälkirealismi):

2. dokumentti- ja raporttiproosa


3. keskiluokan kuvausta, "naiskirjallisuutta", tunnustuksellisia romaaneja



4. maaseutuproosaa


5. ensimmäiset postmodernistit



Tutustu Milla Peltosen esitelmään 70-luvun kirjallisuudesta tässä

lähde: Milla Peltonen, PP-esitys, Fiktiopäivät Tampereella 10.4.2010

Lukuvinkkejä:




Suomi 1970-luvulla

Hervanta
1970-luvulla Suomi oli kaupungistunut teollisuusmaa. Suurten kaupunkien läheisyyteen oli rakennettu nukkumalähiöitä kuten Tampereella Hervanta ja Tesoma.

70-luvulla yhä useammalla nuorella oli mahdollisuus jatkaa opintojaan vanhempien koulutustaustasta lukuunottamatta. Ennen työläisen poika tai tytär seurasi vanhempiensa jalanjälkiä työläisammattiin, mutta 70-luvulla työläisen lapsi saattoi kirjoittaa ylioppilaaksi ja jatkaa opintojaan yliopistossa.

1970-luku oli hyvinvointivaltion huippuaikaa. Vaikka kirjallisuudessa radikalismia ei nähtykään, 70-luvulla erilaiset ideologiat olivat suosittuja. Näistä näkyvimpänä esimerkkinä mm. taistolaisuus. Kekkosen valtakausi jatkui koko 70-luvun. Kekkosen lämpimät välit Neuvostoliittoon puhuttivat ulkovaltoja ja maailmalla puhuttiinkin "suomettumisesta", jolla viitattiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteeseen.


1970-lukua leimasivat myös maailmanlaajuinen öljykriisi ja vuonna 1975 Helsingissä pidetty ETYK-kokous.   





1980-luku kirjallisuudessa

1980-luvulla alettiin puhua uudenlaisesta kirjallisuudesta. Keskustelua käytiin Helsingin sanomissa ja Ylioppilaslehdessä. Uudelta kirjallisuudelta haluttiin "hedelmällistä epäpuhtautta, vitaalisuutta ja kapinaa." Nuoret kirjailijat eivät halunneet enää kirjoittaa maaseuturealismia, vaan urbaaneja tarinoita maailmankansalaisista, jotka elävät tässä ja nyt.

Anja Kauranen ja Esa Saarinen vaativat Ylioppilaslehden kirjoituksessaan seuraavaa:

"Me vaadimme raivostuttavia runoja, arvoituksellisia runoja, nuoria runoja, joissa sykkii, läähättää, väpättää, värisee, kutkuttaa, vaikeroi, ulvoo, kikattaa, huutaa ja kiroaa koko aikamme rikkipirstoutunut ihminen - nuori ja vanha, nainen ja mies."

1970-luvun poliittisten taistelujen tilalle kirjallisuuteen tulivat kuvitelmat, päiväunet, toivekuvat, hallusinaatiot ja painajaiset. Kirjallisuus halusi protestoida perinteitä vastaan.

1980-luvulla ilmestyi ensimmäisen kerran enemmän naisten kirjoittamia esikoisteoksia kuin miesten kirjoittamia. Tunnetuimpia 80-luvulla aloittaneita kirjailijoita olivat mm. Anja Kauranen (nyk. Snellmann), Anna-Leena Härkönen, Rosa Liksom, Harri Sirola, Kari Levola, Juha Seppälä ja Kjell Westö.

1980-luvun proosa voidaan jakaa mm. seuraaviin ryhmiin:

1. "Uudet tulenkantajat" ja "nuorisoproosa"
    (Anja Kauranen, Harri Sirola, Anna-Leena Härkönen, Kauko Röyhkä)

2. "Pahan koulukunta"
     (Annika Idström, Olli Jalonen, Krister Kihlman)

3. "Lyhytproosaa"
     (Juha Seppälä, Rosa Liksom)

Ranskalaisen kirjailijan ja kriitikon Julien Gracqin mukaan 80-luvulta alkaen tieto ja informaatioa alkoi koostua entistä selvemmin pirstaleista ja sirpaleista. Lukijoille tarjoiltiin päiväkirjoja, kirjeitä, uutisia, muistioita, juoruja ja toisen käden tietoon perustuvia skandaaleja. Niistä tuli suositumpia kuin perusteelliset, paksut ja kärsivälisyyttä vaativat teokset. Lukijat kaipasivat viihdykettä, jonka voisi nopeasti kuluttaa ja jonka voisi jättää huoletta kesken joksikin aikaa ilman että kokonaisvaikutelma teoksesta häiriintyisi. Kirjallisuuden käsite laajentui, postmoderni kirjallisuus saattoi käytännössä olla mitä vain.


lähteet:

Yrjö Varpio: Vanhan polven perintö 1980-luvun kirjallisuus - muutosten aika. Teoksessa Hosiaisluoma (toim.): Hevosensulkia. Kirjastopalvelu Oy. 1991

Yrjö Hosiaisluoma: Nykyproosan monet maailmakuvat. Teoksessa Hosiaisluoma (toim.): Hevosensulkia. Kirjastopalvelu Oy. 1991

Pekka Vartiainen: Postmoderni kirjallisuus. Avain. 2013.

Lukuvinkkejä:


Suomi 1980-luvulla

1980-luvulla Suomi siirtyi jälkiteollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Elettiin tasaisen talouskasvun aikaa, työttömyysluvut olivat alhaalla ja ihmisten elintaso nousi. Suomessa vallitsi vahva konsensus, vanha kissanhännän veto työväestön ja porvariston välillä unohtui, koska Suomella oli varaa rakentaa ja vahvistaa hyvinvointivaltiota.

1980-luku muistetaan myös kasinotaloudesta ja jupeista. Pankit myönsivät helposti rahaa isoihin hankkeisiin ja monet loivat miljoonaomaisuuden pörssikeinottelulla. Myöhemmin tämä helpon rahan kupla poksahti ja syöksi monet velkakurimukseen 1990-luvun alkuvuosina. 

Elävä arkisto: 1980-luku

lähde: Yrjö Hosiaisluoma: Nykyproosan monet maailmakuvat. Teoksessa Hosiaisluoma (toim.): Hevosensulkia. Kirjastopalvely Oy. 1991


1990-luku kirjallisuudessa





Suomi 1990-luvulla






2000-luku kirjallisuudessa




Suomi 2000-luvulla








2010-luku kirjallisuudessa




Suomi 2010-luvulla

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Sadut


Satuja ja tarinoita on kerrottu eri kulttuureissa jo esihistorialliselta ajalta asti.
Sadut voidaan jakaa kansansatuihin ja ns. taidesatuihin.





Tehtävät:

1. Tee muistiinpanot diaesityksestä.

SATUTYÖ

1. Lue yksi omavalintainen satu
2. Täytä opettajalta saamasi Olipa kerran -moniste

REFERAATTI

1. Lue kirjasta juttu H.C. Andersenista.
2. Tee kirjoitelmavihkoosi jutusta muistiinpanot ajatuskarttana tai listana.
3. Kirjoita sadan sanan referaatti muistiinpanojasi apuna käyttäen.
    - muista referaatin asettelu
    - muista kappalejaot
    - keksi referaatillesi oma otsikko

Referaatin asettelu:















Lisätietoja

Sadun merkitys lapselle

torstai 10. huhtikuuta 2014

Suomen kielen ominaispiirteet

Suomen kieli kuuluu genealogisen luokittelun mukaan suomalais-urgilaisiin kieliin.
Typologisen luokittelun mukaan suomen kieli on agglutinoiva kieli.
Suomen kielessäkin sanavartaloon "liimataan" mm. erilaisia tunnuksia ja päätteitä.

Suomen kielen ominaispiirteisiin voit tutustua seuraavan esityksen avulla:



Suomen kielen ominaispiirteet from Anna-Maria Toivonen



Nopea kertaus suomen kielen kieliopista:




Yksityiskohtaisemmat esitykset kieliopista löydät seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten materiaaleista. 

Maailman kielet


Maailmassa puhutaan noin viittä tuhatta eri kieltä. Tarkkaa määrää on vaikea laskea, koska joskus raja kielen ja murteen välillä on horjuva.

Kielentutkijat ovat jaotelleet kieliä sekä niiden typologian eli rakenteen että kielisukulaisuuden eli genealogian mukaan.

Kielitypologian mukaan kielet voidaan luokitella neljään ryhmään:
- isoloivat kielet
- agglutinoivat kielet
- flekteeraavat kielet
- polysynteettiset kielet

Genealogisen luokittelun mukaan kielet muodostavat kielikuntia, joilla on jokin yhteinen kantakieli, josta kaikki saman kielikunnan kielet ovat polveutuneet. Kielikuntia on yhteensä satoja.

Suomen sukukielet

Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan. Suomen sukukieliet jaetaan lähi- ja etäsukukieliin.

Voit tutustua maailman kieliin ja suomen sukukieliin alla olevan Prezi-esityksen avulla. 



Tehtäviä:

1. Maailman kielet -essee

Linkki: Maailman kielitilanne ja uhanalaisuus (2003)


Lisämateriaalia:


Suomensukuiset 30 päivässä Yle Areena (11.4.2014)

Smokahontas YouTube (11.4.2014)

Oppimateriaalidemo sukukielistä

Suomalaiset sukujuuret näkyvät amerikkalaisten arjessa

Sano se saameksi

Millaista on olla saamelaisnuori

Saamelaisnuoret perustivat kapinasaaren, jossa ei Suomen ja Norjan sana määrää

Saamelaisveri-elokuva

Äänitiedostot

Opettaja-lehti 2/2017 Kielen ja kulttuurin kotikolo

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Fantasiakirjallisuus

Fantasiakirjallisuuden juuret ovat ikivanhoissa suullisissa kansantarinoissa ja myyteissä, joissa kerrotaan mm. jättiläisistä, haltioista, peikoista ja lohikäärmeistä. Mm. suomalainen kansanperinne on täynnä tällaisia tarinoita.

Fantasiakirjallisuuden kirjallinen perinne on myös hyvin vanhaa. Esim. varhaisimmat ritaritarinat ovat saaneet vaikutteita varhaiskeskiajalla muistiin kirjatuista kelttiläisistä sankaritarinoista. Yksi tällaisista teoksista on noin 600-luvulla kirjoitettu walesilainen Gododdin, jossa mainitaan ensimmäisen kerran kuningas Arthur. Laajemmin Arthur-legendat levisivät vasta 1100-luvulla.
Näin saivat alkunsa mm. tarinat Merlin-velhosta ja Graalin maljan etsinnästä. Näitä hahmoja ja teemoja hyödynnetään yhä edelleen fantasiakirjallisuudessa ja elokuvissa.


lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amadis_de_Gaula
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningas_Arthur







Tehtävä:

Suunnitelkaa oman fantasiamaailmanne kartta.



Lisämateriaalia:

Beyond the Movie: The Lord of the Rings. (English)

J.R.R. Tolkien (English)


Druidismi















Kirjallisuutta:
Peikon morsimia ja vampyyrin tyttöystäviä

Fanifiktion kirjoittamisesta

Tässä blogissa:

suomalainen kansanperinne
mytologiat

suomenkielisiä scifi- ja fantasianovelleja

Robotti pärjää -miten käy ihmisen (artikkeli)