Kansanperinne

Myytit ja mytologiat

Miten maailmankaikkeus on syntynyt? 

Miksi isoa kiveä sanotaan hiidenkiveksi?

Mikä on pirunpelto?

Ihmiset ovat kautta aikojen yrittäneet selittää mm. luonnonilmiöitä yliluonnollisten olentojen tekosiksi. Näin ovat syntyneet myytit, jotka ennen vanhaan korvasivat tieteelliset selitykset. 

Mytologiat eli jumalaistarustot ovat tietyn kansan tai heimon myyttien järjestelmä, joka on välittynyt sukupolvelta toiselle suullisena perimätietona. Jotkut myytit ovat kirjattu ylös ja niistä on koottu eepoksia. (Esityksessä diat 1 - 5).

Suullinen kansanperinne

Suullinen kansanperinne voidaan jakaa kolmeen osaan:

1. runomuotoinen kansanrunous

2. suorasanaiset kansantarinat ja -sadut

3. lyhytsanainen perinne (esim. sananlaskut)

Kansanperinne uudistuu koko ajan. Erilaiset hokemat ja iskulauseet 

ovat elävää kansanperinne. Myös ns. urbaanilegendat eli kaupunkikitarinat saattavat

nykyään levitä maanosasta toiseen, aivan kuten kansansadut aikoinaan. 

(Esityksessä diat 6-12)

Suullinen kansanperinne from Anna-Maria Toivonen

Eepokset

Eepos from Anna-Maria Toivonen

Nimistö

Kansansadut

Kalevala-ryhmätyö:

1. vaihe





2. vaihe

Lisämateriaalia:

Loitsut

Suomenusko

Luonnonuskonnot

Suomen viimeinen runonlaulaja

Vaikuttava teksti: mielipidekirjoitus

Vaikuttavan tekstin tarkoitus on ottaa kantaa asioihin tai saada jopa muutosta aikaiseksi. Kynä ja nykyään tietokoneen näppäimistö voi olla tehokas ase, jos haluaa saada ihmiset liikkeelle ja muuttamaan asioita. Siksi monissa maissa on vallalla sensuuri, jotta tavallinen kansa ei saisi omia mielipiteitään julki. Esim. Kiinassa ja Pohjois-Koreassa valvotaan tiukasti kansalaisten internetin käyttöä, jotta he eivät voisi lukea tai kirjoittaa vaarallisia mielipiteitä maan hallinnosta.

Vaikuttavaa tekstiä voit joutua tuottamaan monessa eri työtehtävässä. Esim. myyntityössä sinun tulee osata valita sanasi niin, että saat asiakkaan puolellesi ja kaupat tehtyä. Sinun pitää osata perustella kantasi ja antaa sopivasti luotettavaa tietoa. Myös monessa muussa asiakaspalvelutehtävässä sinun tulee oppia puhuttelemaan ihmisiä kohteliaasti mutta vakuuttavasti.

Ja joskus voi olla syytä kirjoittaa jostakin epäkohdasta vaikkapa lehden yleisönosastoon.

Mielipiteet ja yleisönosasto from Anna-Maria Toivonen

Pohtiva kirjoitelma: essee

Essee on monipuolinen tekstilaji. Se antaa hyvän ja kattavan kuvan kirjoittajan taidoista ja siksi sitä käytetään mielellään mittarina. Ylioppilaskokeissa kokelaat kirjoittavat esseevastauksia annetuista aiheista. Äidinkielen kokeessakin pitää kirjoittaa vähintään yksi vapaamuotoinen essee. Myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa kirjoitetaan kokeissa esseevastauksia. Ja mitä pidemmälle haluaa opinnoissaan edetä, sitä varmemmin esseet tulevat tutuiksi.

Esseen kirjoittamista kannattaa harjoitella. Hyvä essee on kirjoitettu oikeinkirjoitussääntöjen mukaan, siinä on etukäteen harkittu rakenne ja kappalejaot. Siinä on sopivasti tietoa mahdollisesta pohjatekstistä ja kirjoittajan omaa pohdintaa.

Kukaa ei ole seppä syntyessään. Harjoitus tekee mestarin, esseen kirjoittamisessakin!

Dekkarikirjallisuus

Rikoskirjallisuus eli dekkarikirjallisuus on noin 150 vuotta kirjallisuuden laji. Rikoskirjallisuuden isänä voidaan pitää Edgar Allan Poeta, joka loi ensimmäisen nerokkaan yksityisetsivän, joka päihitti tavalliset poliisit rikosten selvittämisessä. Sir Arthur Conan Doyle kirjoitti 1900-luvun alussa Sherlock Holmesista tarinoita, joita julkaistiin jatkokertomuksina sanomalehdessä.

Dekkarikirjallisuudella on monia alalajeja: arvoitusdekkarit, kovaksikeitetyt dekkarit, poliisiromaanit, rikosromaanit ja trillerit.

Dekkareiden suosio pysynyt tasaisena vuosikymmenista toiseen. Suosituimmista kirjoista on tehty TV-sarjaversioita.

Salapoliisiromaani from Anna-Maria Toivonen

KIRJAVINKKAUSTA:

Lista dekkareista (linkki)

LISÄMATERIAALIA

Morse on Colin Dexterin luoma poliisihahmo. Morsesta on tehty TV-sarja.
Kirjailijan voi pongata TV-sarjan sivurooleista. Tässä lista niistä osista, missä hän esiintyy.


TV-SARJOJA seurattavaksi:

Morse
Lewis
Midsomerin murhat
Murdochin murhamysteerit
Poirot
Neiti Marple
Murhasta tuli totta

Kirjallisuuden lajit

Kirjallisuus voidaan jakaa kahteen ryhmään:

1) kaunokirjallisuus eli fiktiivinen kirjallisuus
2) tietokirjallisuus

Kaunokirjallisuus jaetaan neljään päälajiin:

a) lyriikka
b) epiikka
c) draama
d) sarjakuva

Jokaiseen päälajiin sisältyy useita eri alalajeja, esim. epiikkaan kuuluvat romaanit, novellit, sadut. tarinat, eepokset jne.

Kirjallisuus from Anna-Maria Toivonen

Toisen tekstiin viittaaminen

Kun kirjoitat esitelmää, mielipidekirjoitusta tai esseetä, sinun pitää käyttää apuna lähteitä eli pohjatekstejä.

Kun käytät toisen kirjoittamaa tekstiä, oli se sitten julkaistu sanomalehdessä, kirjassa tai internetissä, sinun pitää osoittaa, kenen tekstiä käytät.

Voit käyttää ns. suoraa lainausta, jolloin kopioit sanatarkasti alkuperäistä tekstiä. Tällöin sinun käytettävä sitaatteja eli lainausmerkkejä tai vuorosanaviivaa. Lukijan on erotettava helposti, että kyseessä ei ole sinun ajatuksiasi vaan lainattavassa tekstissä esitettyjä asioista. Näin et syyllisty plagiointiin eli toisen tekstin varastamiseen.

Voit myös käyttää ns. epäsuoraa lainausta. Silloin sinun on sanottava alkuperäisen tekstin ajatus omin sanoin. Jos referoit pohjatekstissä olevaa suoraa lainausta esim. jonkun henkilön minämuotoista repliikkiä, sinun on se epäsuorassa lainauksessasi muutettava kolmanteen persoonaan eli hän-muotoon.

Referaatti

Referoiminen on tärkeä taito asiakirjoittamisessa. Siä käytetään monentyyppisissä kirjoitelmissa. Esim mielipidekirjoituksessa tai vastineessa kirjoittaja referoi jonkun toisen henkilön mielipiteitä. Pohtivassa kirjoitelmassa käytetään usein aineistoja, jota pitää referoida soveltuvin osin.
Referoinnista lisää täällä.

Referaatti on myös ihan oma kirjoitustyyppinsä. Referaatissa kirjoittaja tiivistää ja selostaa omin sanoin valitsemaansa pohjatekstiä. Referaatin tavoite on välittää samat asiat kuin pohjatekstissä. Omilla mielipiteillä tai kantaaottavilla sanavalinnoilla ei referaatissa ole käyttöä.

Referaatti on itsenäinen teksti, jossa asiat voidaan esittää eri järjestyksessä kuin pohjatekstissä. Referaattia ei voi tehdä siten, että ottaa osaa osia pohjatekstistä ja laittaa ne peräkkäin tekstiin. Tällöin tekstistä tulee irrallista ja epäjohdonmukaista eikä se anna mairittelevaa kuvaa laatijansa kirjoitustaidosta.

Referaatin asettelu:

Malliteksti referaatista:

Runon kirjoittaminen

Olen löytänyt tämän tehtävän jostakin luovan kirjoittamisen vihkosesta. Alkuperäisessä tehtävässä oli 20 ohjetta, joiden mukaan säkeet rakennetaan. Olen muokannut tuosta tehtävästä oman kymmenkohtaisen ohjeistuksen.

Kielenhuoltoa

Kirjoitetulla kielellä on yhteiset säännöt, jotka jokaisen hyvän kirjoittajan tulee oppia.

Virkkeen alkuun tulee iso alkukirjain ja sen loppuun laitetaan joko piste, kysymys- tai huutomerkki. 

Pää- ja sivulauseet erotetaan aina pilkulla. 

Erisnimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimelle. Yhdyssanojen oikeinkirjoitus on syytä opetella kunnolla. Numeroilmausten kirjoittamiseen on olemassa omat sääntönsä.

Hyvä esiintyjä ja kirjoittaja hallitsee kielen. Taitavalle kielenkäyttäjälle kieli on kuin vaatteet. Ammattitaitoinen esiintyjä tietää. miten pukeutua mihinkin tilaisuuteen. Joskus on pukeuduttava jakkupukuun tai pukuun, joskus on ihan paikallaan esiintyä farkuissa ja villapaidassa.

Samaan tapaan taitava esiintyjä ja kirjoittaja tietää, milloin on syytä käyttää kirjakieltä tai yleiskieltä (kirjakielen puhuttua versiota) ja milloin voi rupatella omalla puhekielellään. Kirjakielen hyvä hallinta on valttikortti esim. työelämässä. Mikäli henkilö ei osaa säädellä puhetapaansa tilanteen mukaan, hän saattaa antaa itsestään hieman sivistymättömän kuvan ja se saattaa vaikuttaa siihen, kuinka häntä kohdellaan esim. virastoissa. Sama pätee myös toisin päin. Jos henkilö osaa puhua hyvää yleiskieltä ja käyttää tilanteeseen sopivaa sanastoa, hän antaa itsestään pätevän kuvan ja se saattaa vaikuttaa siihen, kuinka hyvää palvelua tällainen henkilö saa.

Kieli on sinun käyntikorttisi!

Seuraavassa esityksessä on muutamia yleisimpiä oikeinkirjoitussääntöjä, joita on aina silloin tällöin hyvä kerrata. 

Pilkkusäännöt

Pää- ja sivulause erotetaan aina toisistaan pilkulla.
Pilkku tulee myös kahden erilaisen sivulauseen väliin, luettelon osien väliin ja sillä erotetaan
puhuttelut, huudahdukset ja muut irralliset lisäykset.

Pilkkusääntöjä from Anna-Maria Toivonen

Päälauseiden rinnastamiseen on olemassa oma sääntönsä.

Pilkkusäännöt

Pilkkusäännöt from Anna-Maria Toivonen

Harjoituksia:

Abitreenit
Kirjoittajan ABC-kortti
Linkkiapaja

Testejä:

Alkukirjaimet, testi 1
Alkukirjaimet, testi 2

Kevennykseksi:

Suomen kielen supersankarit

Lisämateriaalia:

Kielikellon arkisto 

Kielenhuollon tiedotuslehti

Verbin modukset eli tapaluokat

Muistatko mikä on verbi?

Entä mitä tarkoittaa persoonamuotoinen verbi?

Erotatko verbin aktiivi ja passiivimuodot?

Kuinka monta aikamuotoa suomen kielen verbeillä on?

Verbillä on neljä tapaluokkaa

Verbeillä voi selostaa ja kertoa asioita. Verbien avulla voit käskeä, pyytää tai kehottaa toista tekemään jotain. Verbeillä voit myös suostutella ja ehdottaa toista toimimaan tietyllä tavalla. Verbeillä voi myös ilmaista epävarmuutta tai mahdollisuutta.

Tällaisia erilaisia tapoja kutsutaan verbin tapaluokiksi eli moduksiksi.

Suomen kielessä on neljä modusta:

1. indikatiivi

2. konditionaali

3. imperatiivi

4. potentiaali

Verbin tapaluokat eli_modukset from Anna-Maria Toivonen

Tekstilajien viidakossa

Lukutaitoa pitää harjoitella!

Elämme kaikki erilaisten tekstien keskellä. Luemme päivittäin mainostektejä, sarjakuvia, uutisia, oppikirjatekstejä, ohjeita, tekstiviestejä, arvosteluja jne.

Jotta osaamme tulkita oikein tekstejä, meidän pitää osata tunnistaa ne ja tuntea niiden tarkoitus. Mainosten tarkoitus on vaikuttaa meihin ja saada meidät haluamaan tiettyjä tuotteita. Niitä ei pidä lukea kuten tietotekstejä. Kaunokirjallinen teksti, esim. joku koskettava tarina voi vaikuttaa meihin syvästi, mutta sitäkään ei pidä lukea kuin sanomalehden artikkelia tai uutista.

Tekstilajien tunteminen on tärkeää ja tuon taidon oppiminen vie aikansa. Jotta sinusta kasvaisi kriittinen lukija, sinun tulee harjaantua lukemaan erilaisia tekstejä. Taitavana lukijana tiedät, mikä teksti on luotettavaa ja mikä puolestaan jonkun henkilökohtaista, värittynyttä vuodatusta.

Tekstin tarkoitus from Anna-Maria Toivonen

Asiatekstin kirjoittaminen

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Ennen kuin aloitat kirjoittaa omaa tekstiäsi, on hyvä käyttää pieni hetki kirjoituksen suunnitteluun. 

Voit suunnitella oman tekstisi tekemällä esim. listan tai ajatuskartan.

Jos tarkoituksesi on kirjoittaa esim. pieni tarina itsestäsi, voit aluksi nopeasti tehdä itsellesi muistilistan asioista, joista haluaisit tekstissäsi kertoa.

Esimerkki listasta:

- syntymäaika ja -paikka

- perhe

- asuinpaikka

- ensimmäiset lapsuusmuistot

- kerho- tai päiväkotiaika

- tärkeimmät pihakaverit

- kouluun meno

- parhaat koulumuistot

- lemmikit

- harrastukset

- matkat

- yläkoulun aloittaminen

- muut kivat tai surulliset asiat, joita minulle on sattunut

Jos olet kirjoittamassa esim. koevastausta terveellisistä elämäntavoista, voit koota tiedot näppärästi ajatuskarttaan. 

Esimerkki ajatuskartasta:

Kun olet tehnyt listan tai ajatuskartan valmiiksi, mieti hetki, missä järjestyksessä asiat kannattaa esittää.
Sen jälkeen olet valmis aloittamaan varsinaisen tekstin kirjoittamisen.

Marginaalit ja kappalejaot

Jos kirjoitat tekstisi käsin, muista merkitä kirjoituspaperiin etukäteen marginaalit valmiiksi. Yleensä 3-4 ruutua on sopiva marginaalin leveys. 

Kirjoita otsikko muutaman ruudun päästä yläreunasta. Jos et ole keksinyt tekstillesi otsikkoa, voit ihan hyvin merkitä sille valmiiksi kohdan ja jättää sen vielä tyhjäksi. 

Ensimmäinen kappale alkaa aina kirjoitustilan vasemmasta reunasta. Sitä ei siis sisennetä kuten kirjoitelman muut kappaleet. Seuraavien kappaleiden sisennys on yleensä 2-3 ruutua.

Tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaessa kappaleet voi erottaa tyhjällä rivillä eikä sisennyksiä tarvita.

Oikeinkirjoitus

Asiateksti kirjoitetaan aina hyvällä kirjoitetulla yleiskielellä eli kirjakielellä. Muista siis kirjoittaa täydellisiä virkkeitä. Muista aloittaa virke isolla alkukirjaimella ja päättää se lopetusmerkkiin. Muista erottaa pää- ja sivulauseet pilkulla.

Muista kirjoittaa erisnimet isolla alkukirjaimella ja ole tarkkana yhdyssanojen kanssa!

Oikeinkirjoitusohjeita voit käydä tarkastamassa täältä.

Virke ja lause

Sanat muodostuvat äänteistä.
Virkkeet ja lauseet muodostuvat sanoista.
Teksti muodostuu virkkeistä ja lauseista.

Tekstillä tarkoitetaan yleensä kirjoitettua kokonaisuutta.
Äidinkielen opetuksen tärkeimpiä tavoitteena on opettaa lapsia ja nuoria lukemaan ja kirjoittamaan erilaisia tekstejä.

Teksti rakentuu virkkeistä. Virkkeessä voi olla yksi tai useampi lause.
Lause voi olla joko päälause tai sivulause.

Virke ja lause from Anna-Maria Toivonen

Verbin aikamuodot

Suomen kielessä verbeillä on neljä aikamuotoa: preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.

Suomen kielessä nykyiseen ja tulevaan aikaan viitataan preesensillä. Suomen kielessä ei ole lainkaan erillistä aikamuotoa futuurille kuten esim. englannin kielessä.

Menneeseen aikaan viitataan kolmella eri aikamuodolla: imperfektillä, perfektillä ja pluskvamperfektillä.

Verbin aikamuodot from Anna-Maria Toivonen

Persoonamuotoiset verbit

Jokaisessa täydellisessä lauseessa kuuluu olla yksi persoonamuotoinen verbi. Se voi muodostaa jopa yksinään täydellisen lauseen:

Tule!
Sataa.
Lähdetäänkö?

Persoonamuotoisilla verbeillä on sekä aktiivi- että passiivimuoto.
Verbit taipuvat myöntö- ja kieltomuodoissa.

Verbit voivat muodostaa myös verbiketjuja. Ainoastaan verbiketjun ensimmäinen verbi on persoonamuotoinen verbi. Loput ovat ns. nominaalimuotoisia verbejä.

Verbitaivutus2014 from Anna-Maria Toivonen

Sanaluokat

Kieli rakentuu sanoista. Sanoilla kuvataan asioita, esineitä, tunteita, tapahtumia jne. Sanoilla voidaan kuvata asioiden ominaisuuksia tai määrää. Sanoilla voidaan kuvata liikettä ja tekoja. Joidenkin sanojen tarkoitus on toimia yhdistäjinä tai ne kertovat, millaisia suhteita eri asioilla on toisiinsa.

Sanoja luokitellaan erilaisiin sanaluokkiin niiden merkityksien mukaan. Jokaisessa maailman kielessä on oma ryhmä sanoille, jotka nimeävät asioita ja esineitä. Suomeksi tätä sanaluokkaa sanotaan substantiiviksi. Englanniksi tätä kutsutaan nimellä noun (lat. nomen, nimi). Jokaisesta kielestä löytyy myös oma sanaluokka ominaisuuksia kuvaaville sanoille, adjektiiveille.  Myös verbit, pronominit ja numeraalit löytynevät joka kielestä.

Suomen kielessä sanat jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka sanat taipuvat.

1. NOMINIT taipuvat sijamuodoissa
2. VERBIT taipuvat persoonamuodoissa
3. PARTIKKELIT eivät yleensä taivu tai ne taipuvat rajallisesti

1. Nominit

Nomineihin kuuluu neljä sanaluokkaa: substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit.

Nominit from Anna-Maria Toivonen

Substantiivit

Adjektiivit

Voit katsoa myös tämän esityksen adjektiiveista.

Pronominit

Pronominit from Anna-Maria Toivonen

Numeraalit

Numeraalien oikeinkirjoituksesta löytyy esitys täältä.
Kts. Kielenhuoltoa: Lukusanojen kirjoittaminen (diat 14-19)

2. Verbit

Verbit from Anna-Maria Toivonen

Kielen synty

- Kuinka monta kieltä maailmassa puhutaan?

- Milloin kyseessä on kaksi eri kieltä vai yhden kielen eri murteista?
- Osasivatko Neanderthalin ihmiset puhua?
- Mitä tarkoittaa susilapset?


Kieli ja murre

Maailmassa puhutaan tällä hetkellä
6 000 - 9 000 kieltä, riippuen laskentatavasta. Aina ei ole selvää, onko kyseessä kaksi eri kieltä vai yhden kielen eri murteista.

Kahdesta eri kielestä puhutaan silloin, jos kielen puhujat eivät ymmärrä toisiaan vaivattomasti. Esim. suomalainen ja virolainen voivat ymmärtää osia toistensa puolesta, mutta kielten sanasto poikkeaa kuitenkin niin paljon toisistaan, että suurin osa puheesta jää ymmärtämättä tai syntyy hassuja väärinkäsityksiä.

Afganistanissa puhuttu darin kieli on indoeurooppalainen kieli ja se on läheistä sukua Iranissa puhutulle persian eli farsin kielelle. Vaikka kielten kielioppi on samankaltainen, sanastoltaan kielet eroavat niin paljon,että darinkieliset eivät ymmärrä hyvin persiankielistä tekstiä.


Englantia puhutaan eri tavalla esim. Australiassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa tai Yhdysvalloissa. Tällaisia erilaisia tapoja ääntää kieltä sanotaan aksentiksi eli korostukseksi. Esim. suomalainen puhuu englantia erilaisella korostuksella kuin esim. venäläinen.

Näytteitä englannin kielen eri aksenteista:

POSH English (yläluokkalainen brittiaksentti)
Englannin 35 eri aksenttia by soundlyawake


Yksittäisen maan sisälläkin puhekielissä on eroja. Saatat helposti erottaa, mistä päin Suomea puhekumppanisi on kotoisin. Turun murteen tai savolaismurteen erottaa aika nopeasti. Yhtä lailla muut kuulevat nopeasti, että sinä olet kotoisin Hämeestä. Vaikka omasta mielestäsi puhut "ihan normaalisti", puhekielesi paljastaa sinut pirkanmaalaiseksi. Murteet poikkevat toisistaan sekä aksentiltaan, sanastoltaa ja jopa kieliopiltaan.

Meillä päin Suomea -materiaali

Kielen synty

Lähde: Wikipedia

Kieli on ihmislajille tyypillinen ominaisuus. Puheen tuottaminen vaatii puheentuottamismekanismia, joka muodostuu keuhkoista, henkitorvesta, kurkunpäästä ja ääntöväylistä. Jos tämä mekanismi on olemassa, puheentuottaminen onnistuu. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin seuraavasta linkistä. Finnlectura.fi: puheen tuottaminen: ääntöelimet

Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, mitkä nykyihmisen edeltäjät ovat osanneet käyttää nykyisenlaista äänteisiin perustuvaa kieltä viestintään. Amerikkalaiset tutkijat ovat havainneet, että Etiopiassa elävät tseladat eli etiopianpaviaanit käyttävät viestinnässään monimutkaista huultenmaiskauttelua, joka rakenteeltaan ja rytmiltään muistuttaa ihmisen käyttämää kieltä. Lue lisää... 

Nykyihmisen ja neandertalinihmisen kallojen erot.
Neandertalinihmisen kallo oikealla. (Lähde: Wikipedia)

Koska puheentuottaminen vaatii tietynlaista kurkunpään rakennetta ja ääntöväylän hienomotoriikkaa. Nykyihmisten edeltäjien kalloja tutkittaessa on tehty päätelmiä siitä, millä lajilla on ollut fysiologisia edellytyksiä tuottaa nykyihmisen puheeseen kuuluvia äänteitä.

Viime vuosisadan puolella tiedemiehet olivat sitä mieltä, että Neanderthalin ihminen ei osannut vielä puhua, mutta samaan aikaan maapallolla elänyt Cro Magnonin -ihminen osasi. Uusimmat tutkimukset tuonevat uutta tietoa. On nimittäin todistettu, että nykyihminen on jopa risteytynyt Neanderthalin ihmisen kanssa ja osalla nykyihmisistä, esim. eurooppalaisilla, on perimässään Neanderthalin ihmisen geenejä. Lue lisää...